Miten EQta käytetään

Miten EQ:ta käytetään?

Ekvalisaattori – taajuuskorjain – EQ tuntuu olevan melkoinen mysteeri monelle kotistudiomuusikolle. Samat lainalaisuudet pätevät, olitpa sitten kokeneempi EQ:n käyttäjä tai vasta aloittelija. Välillä on hyvä kerrata ja muistuttaa itseään siitä, mikä EQ oikeastaan on ja mitä sillä tehdään. Tämän artikkelin luettuasi tiedät mikä on EQ, mitä sillä tehdään ja miten. 

Käytän englanninkielisiä termejä, jotta sinun olisi mahdollisimman helppo soveltaa oppimaasi suoraan käytäntöön. Käytännössä kaikki DAWit eli äänitys ja miksausohjelmat ovat englanniksi.

Mikä on EQ?

EQ on itse volume-liukujen jälkeen voimakkain käytössäsi oleva miksaustyökalu. Se on kaikessa yksinkertaisuudessaan myös vain volume-nappula, ei sen enempää, ei sen vähempää. EQ:lla voit nostaa tai laskea haluamiasi taajuuksia.

Miksi taajuuksia pitää sitten ylipäätään nostaa tai laskea? Miksauksessa pyritään saamaan eri raidat soimaan hyvin keskenään, jotta kuulija kuulisi kaiken selkeästi. Taajuustilaa on kuitenkin vain rajoitetusti, jolloin raidat taistelevat tilasta osaksi keskenään. Tällöin on hyvä käyttää EQ:n kaltaista työkalua, jolla jokaiselle instrumentille voidaan “kaivertaa oma kolo” taajuuskenttään.

Aina kun leikkaat raidalta taajuuksia pois, muut raidat pääsevät siltä taajuudelta paremmin esiin. Vapautat siis tilaa muille raidoille kyseiseltä taajuudelta. Otetaanpa esimerkki, jotta tämä olisi helpompi ymmärtää: Yhtäaikaa soivat kitara- ja lauluraita taistelevat osaksi samoista taajuuksista. Laulu kuulostaa hyvältä yksinään, mutta kitaran kanssa se kuulostaa tunkkaiselta. Tässä tapauksessa voit leikata kitararaidalta korkeita ja selkeyttä tuovia taajuuksia pois, jolloin lauluraita erottuu paremmin.

Vastaavasti nostaessasi taajuksia raidalla, se erottuu paremmin kyseisellä taajuusalueella. Esimerkiksi lauluraidan korkeita taajuuksia nostamalla lauluraidasta tulee kirkkaamman kuuloinen.

Huom! Taajuuksista puhuttaessa käytetään yksikköä Hz (hertsi). Kuitenkin yli tuhansista hertseistä käytetään kuitenkin myös termiä kHz (kilohertsi). Tällöin 1000 Hz on siis täysin  sama asia kuin 1 kHz. K-lyhenne tarkoittaa siis tuhatta. 

EQ:n säätimet

Jokaisessa EQ:ssa on kolme tärkeää potikkaa, johon tulisi keskittyä: Frequency, Gain ja Q-arvo. Frequencyllä valitaan mitä taajuutta halutaan laskea tai nostaa. Gain määrittää kuinka paljon taajuutta lasketaan tai nostetaan. Q-arvolla määritetään kuinka jyrkästi valittua taajuutta leikataan tai nostetaan, eli vaikuttaako se myös valitun taajuuden viereisiin taajuuksiin, vai pelkästään valittuun taajuuteen.

Tyypillisessä parametrisessä EQ:ssa taajuuksien laskemiseen ja nostamiseen on muutama erityyppinen vaihtoehto: filter, shelve, ja single band bell curve.

Filter

Filtereitä on kahden tyyppisiä: low cut filter ja high cut filter. Low cut filter leikkaa taajuuksia nimensä mukaisesti taajuusalueen alapäästä ja high cut filter yläpäästä. Usein low cut filteristä käytetään myös nimitystä high pass filter, ja high cut filteristä low pass filter, joten niissä voi helposti mennä sekaisin. 

Asettamalla low cut filterin 100 Hz kohdalle, se leikkaa siis taajuuksia aina nollasta sataan hertsiin asti. Filterin jyrkkyyttä pystyy säätämään portaittain. Voit siis valita leikkaako filteri välittömästi 100 Hz jälkeen kaikki pois, vai päästääkö se osan läpi, jolloin lopputulos kuulostaa hieman luonnollisemmalta.

Filtereiden idea on leikata pois mitä et tarvitse. Kun miksaat kappaletta, haluat että bassorumpu ja basso dominoivat kappaleen matalia taajuuksia. Tällöin voit leikata low cut filterillä muilta raidoilta alapäätä pois, jolloin ne eivät taistele samoista matalista taajuuksista basson ja bassorummun kanssa. Usein tällaiset filteröinnit asettuvat noin 80 – 120 Hz kohdille.

Vastaavasti high cut filterillä voit leikata esimerkiksi sähkökitararaidasta turhat sihinät ja suhinat pois aivan taajuusalueen yläpäästä. Näin ne eivät vie tilaa muilta raidoilta, kuten laululta.

Lowcut filter - EQ

Shelf

Shelf eli ns. “hylly” nostaa tai laskee taajuuksia hyllyn lailla. Niin kuin filtereitä, myös shelvejä on sekä ylä- että alapäässä: low shelf ja high shelf. Shelf nostaa tai laskee siis taajuuksia määrätystä pisteestä ylös tai alaspäin tasaisena hyllynä. 

Esimerkiksi high shelf asetettuna 7900 Hz kohdalle, nostaa korkeita taajuuksia siitä ylöspäin. Shelf on kätevä esimerkiksi kun haluat tehdä instrumentista kirkkaamman tai tummemman. Voit nostaa tai laskea ylätaajuuksia yhtenäisenä pakettina.

Single band bell curve

Single band bell curve, tuttavallisemmin pelkkä band, nostaa tai laskee määrättyä taajuutta, mutta myös sen viereisiä taajuuksia. Q-arvo määrää tässä tapauksessa kuinka jyrkkä tai loiva leikkaus tai nosto (boost) on kyseessä, eli kuinka paljon band vaikuttaa myös ympäröiviin taajuuksiin. Tätä käytetään kun halutaan tehdä hieman tarkempaa leikkausta tai boostausta. 

Esimerkiksi: Kitararaita kuulostaa tunkkaiselta. Voit etsiä taajuuden boostaamalla (eli siis nostamalla) band curvea ja liikuttelemalla sitä ympäriinsä. Kun löydät kohdan jossa tunkkaisuus kuulostaa pahimmalta, voit sitten leikata sitä haluamasi määrän.

Miten EQ:ta käytetään?

Nyt kun tiedät mikä EQ on ja mitkä sen säätimet ovat, voidaan pureutua syvemmin siihen kuinka sitä tulisi käyttää fiksusti. Kuten jo kävikin ilmi, voit siis tehdä kahta asiaa, joko leikata tai nostaa (boostata) taajuuksia.

Leikkaamalla voit siis poistaa huonon kuuloisia taajuuksia ja tehdä tilaa muille raidoille. Boostaamalla voit tehostaa hyvän kuuloisia taajuuksia. Pointtina ei kuitenkaan ole muuttaa täysin sitä miltä raidat kuulostavat, vaan parantaa jo hyvältä kuulostavaa materiaalia.

 

Leikkaaminen ja boostaaminen

Kun käytät leikatessa kapeampaa Q-arvoa, saat halutessasi leikattua vain kapealta alueelta taajuuksia. Tällöin leikkaat raidalta pois vain häiritsevän äänen tai taajuuden, joka esiintyy vain kyseisellä taajuudella. Boostatessa suositellaan käyttämään loivempaa Q-arvoa, jolloin boostaus kuulostaa luonnollisemmalta.

Teetpä sitten leikkauksia tai boostauksia, hyvä tapa etsiä taajuuksia on käyttää single band curvella kapeaa Q-arvoa ja boostata reilusti (ainakin 9-15dB). Liikuttele boostausta ympäriinsä, kunnes löydät huonon kuuloisen taajuuden, jota haluat leikata tai hyvän kuuloisen taajuuden jota boostata. Tämän jälkeen voit muuttaa Q-arvon ja boostauksen tai leikkauksen määrää kuten parhaaksi näet, jotta saat halutun lopputuloksen.

 

Volumen täsmäys

Leikkaamalla vapautat headroomia (eli ns. Ilmavuutta / tilaa), eli raita soi leikkauksen jälkeen hieman pienemmällä volumella. Boostatessa käy päinvastoin, eli raita soi hieman lujempaa. Erot eivät ole suuria, mutta kun jokaiselta raidalta leikataan taajuuksia, huomaat kokonaisvolumen tippuvan. Käytitpä sitten leikkausta tai boostausta, muista täsmätä volume takaisin sille tasolle missä se oli ennen leikkausta / boostausta. EQ:ssa on output gain – potikka, jolla voit nostaa sen kokonaisvolumea.

Miksi volume täsmätään? Siksi koska korviamme on helppo huijata. Kun boostaat raitaa, se kuulostaa tulevan hieman lujempaa ja näin ajattelemme sen kuulostavan välittömästi paremmalta. Joten kun boostaat, laske EQ:n kokonaisvolumea sen verran, että se on sama kuin ennen boostausta. Tähän voit käyttää EQ:n input / output mittareita. Boostatessa output volume nousee hieman, joten laske se samalle tasolle kuin input.

Nyt kun laitat EQ:n pois päältä (bypass), volume ei muutu eikä näin pääse huijaamaan korviasi. Kuulet vain eron jonka EQ tekee raidan sointiin. Mikäli EQ nostaa vieläkin raidan volumea päällä ollessaan, laita kokonaisvolumea EQ:n output gain – potikasta pienemmälle. Mikäli EQ laskee raidan volumea päällä ollessaan, laita EQ:n volumea pienemmälle. Älä koske raidan liukuun, vaan EQ:n output gain – potikkaan. 

Pointtina on muuttaa raidan sointia, ei volumea. Leikkaaminen tekee siis raidasta hiljaisemman ja boostaaminen äänekkäämmän. Kuten jo alussa sanoin, EQ on volume-nappula.

EQ OUTPUT GAIN

Tarkista EQ:n vaikutus

Muista aina tarkistaa tekikö EQ raidasta paremman vai huonomman kuuloisen. Tämä on helpointa käyttämällä EQ:n bypass-nappia. Se on se virtanapin näköinen nappula. Yleensä silmien sulkeminen auttaa hahmottamaan paremmin miltä EQ kuulostaa.

EQita on helppo heittää toisensa jälkeen raidalle ja tehdä boostausta boostauksen perään. On kuitenkin hyvä pysähtyä miettimään: “Mitä yritin saavuttaa kyseisellä EQ:lla? Muutinko ääntä vai vain volumea?” Kuulostaako raita paremmalta vai huonommalta?

 

Mihin EQ:ta käytetään?

EQ:n päätarkoitus on parantaa raitojen välistä balanssia. Kuten jo aiemmin todettiin, taajuuskentässä on vain tietty määrä tilaa ja kaikki pitää saada kuuluviin. Instrumentit kilpailevat osaksi samoista taajuuksista.

EQ:lla voi kuitenkin muokata raitojan ääntä, jotta ne kuulostaisivat paremmalta. Tällöin tarkoitus ei välttämättä ole niinkään parantaa raitojen keskinäistä balanssia, vaikka se siihen vaikuttaakin. Usein esimerkiksi pop- rock- ja metallimusiikissa muun muassa bassorumpu ja virveli hyötyvät suuresta yläpään boostauksesta. Tällöin ne kuulostavat paremmilta, mutta toki myös erottuvat muiden raitojen seasta paremmin.

 

Maskaaminen (engl. masking)

Otetaan esimerkki. Kun yksi raidoista (sanotaan vaikka kitara) sisältää paljon energiaa tietyllä taajuusalueella (sanotaan 100 Hz), kyky kuulla muita instrumentteja tällä samalla taajuusalueella heikkenee. Tätä kutsutaan maskaamiseksi (engl. masking). Itse termillä ei sinänsä ole mitään väliä, kunhan ymmärrät mistä on kyse.

Jatketaan esimerkkiä. Sanotaan, että tämä samainen kitararaita tavallaan estää (maskaa) rumpujen kuulumisen samalla taajuusalueella (100 Hz). Vaikka rummut kuulostaisivat yksinään täydeltä ja voimakkaalta, samaan aikaan kitaran kanssa kuunneltaessa ne kuulostavatkin ohuelta ja heikolta. Tällaisessa tapauksessa EQ rientää avuksi. Kitararaidalta voidaan leikata muutama desibeli (dB) 100 Hz kohdalta pois, jolloin tehdään tilaa rummuille. Näin myös rummut erottuvat täytenä ja voimakkaan paremmin yhdessä kitaran kanssa kuunneltaessa. 

Kun maskaamisen kanssa ollaan tekemisissä, on hyvä kuunnella muita instrumentteja samalla kun EQ:tat maskaavaa instrumenttia. Kun leikkaat 100 Hz kitararaidalta, kuuntele samanaikaisesti rumpuja tietääksesi kuinka paljon sinun tulisi taajuutta leikata. Tämän seurauksena kitararaita voi yksinään kuulostaa ohuemmalta, mutta kukaan ei tule kuuntelemaan pelkkää kitararaitaa.

Tämän takia ei oikeastaan ole väliä miltä yksittäiset raidat kuulostavat yksinään, kunhan ne palvelevat koko miksausta. Yritä siis keskittyä koko miksaukseen yksittäisten raitojen sijasta, jotta saisit kaikki raidat keskenään balanssiin.

 

Kaivertaminen (engl. carving)

Seuraavaa tekniikkaa voi kutsua suomeksi kaivertamiseksi, vaikka jälleen kerran itse termillä ei niinkään ole väliä – itse asia on tärkeämpi. Tämä tekniikka on sekoitus leikkaamista ja boostamista. Samanlaiset instrumenttiraidat esimerkiksi kaksi kitararaitaa omaavat samantapaiset taajuusvasteet keskenään, eli ne koostuvat samoista taajuuksista. Ne siis riitelevät usein samoista taajuuksista. Kaivertamalla voit tehdä tilaa näille molemmille kitararaidoille miksauksessa, jotta ne olisivat paremmin ja selkeämmin havaittavissa.

Käydään tekniikka läpi esimerkin kautta. Oletetaan että kitararaidat on panoroitu toinen vasempaan ja toinen oikeaan laitaan stereokuvassa. Boostaa vasemmanpuoleista kitaraa hyvän kuuloisen taajuuden kohdalta ja leikkaa samaa taajuutta pois oikeanpuoleisesta kitarasta. Tee tämä myös toisinpäin, jolloin boostaat hyvältä kuulostavaa taajuutta oikeanpuoleisesta kitarasta ja leikkaat samaa vasemmasta. Boostaus voi olla hieman pienempi ja loivempi kuin leikkaus.

Näin molempien kitaroiden hyvältä kuulostavat taajuudet erottuvat, eivätkä ne estä toisiaan kuulumasta. Molemmillta kitaroilla on oma tilansa. Tämän seurauksena miksaus kuulostaa leveämmältä ja selkeämmältä.

Carving - EQ

Mix Bus EQ

Yksi hyvin yleinen tapa käyttää EQ:ta on Mix Bus EQ (kutsutaan myös Master EQ:ksi). Tämä tarkoittaa yksinkertaisimmillaan sitä, että asetat EQ:n master outputtiin, jolloin se vaikuttaa koko miksauksen eli kaikkiin sen raitoihin yhtäaikaa. Yleensä projektin raidat on reititetty kulkemaan lopuksi kaikki saman kanavan kautta. Tätä kanavaa kutsutaan monesti Mix Bus – nimellä, josta siis juontuu myös Mix Bus EQ – nimike.

Näin voit muokata yhdellä EQ:lla koko miksausta. Esimerkiksi, jos miksaus tuntuu liian tummalta, voit tehdä siitä tällä EQ:lla kirkkaamman. Mix Bus EQ on voimakas työkalu, sillä se vaikuttaa kaikkiin raitoihin samanaikaisesti. Tästä syystä suosittelen tekemään hienovaraisempia leikkauksia ja boostauksia. Voit käyttää Mix Bus EQ:ta heti ensimmäiseksi ennen yhdenkään yksittäisen raidan miksausta, kesken miksauksen tai vasta miksauksen lopussa.

Referenssikappaleen käyttö auttaa huomaamaan ongelmat omassa miksauksessasi. Referenssikappaleena on hyvä käyttää sellaista kappaletta, jonka tiedät kuulostavan hyvältä joka paikassa: niin autossa, puhelimesta, kuulokkeilla kuin kaiuttimillakin. Samalla referenssikappale olisi hyvä olla kutakuinkin samaa musiikkityyliä miksattavan kappaleen kanssa. 

Aseta referenssikappaleen äänentaso samalle volumelle oman miksauksesi kanssa, jotta korvasi eivät hämäänny volume-erosta. Referensskappale auttaa huomaamaan mikäli miksaus on esimerkiksi aivan liian bassovoittoinen tai kirkas. Keskity yhteen asiaan kerrallaan. Vertaa referenssiraitaa miksaukseesi ensin pelkkien matalien taajuuksien osalta, sitten korkeitten ja niin edelleen.

Voit hienosäätää omaa miksaustasi kuulostamaan hieman yhtenäisemmältä referenssikappaleen kanssa. Tarkoitus ei ole saada miksausta kuulostamaan täysin referenssikappaleen kaltaiselta. Sen on tarkoitus antaa osviittaa siitä, minkä verran kappaleessasi tulisi olla esimerkiksi bassoa ja kirkkautta, jotta se kuulostaa hyvältä ja luontevalta myös muissa kuunteluolosuhteissa.

Yhteenveto

Toivottavasti tämä artikkeli avarsi mieltäsi EQ:n osalta. On hyvä muistaa, että EQ on miksaustyökalu, jota käytetään paremman balanssin saavuttamiseksi.

EQ:n käyttöön kuuluu monia osa-alueita ja jippoja, mutta se ei ole missään nimessä rakettitiedettä. Se on yksinkertaisimmillaan vain volume-nappi, joka nostaa tai laskee eri taajuuksien volumea. Muista, että kaikki raidat eivät tarvitse EQ:ta. Mikäli raita kuulostaa hyvältä ja istuu hyvin miksaukseen, anna sen olla ja siirry seuraavaan.

Luota aina korviisi, älä silmiisi. EQ on myös visuaalinen työkalu ja välillä sen kuviot voivat hämätä. Voit alkaa ajatella “Ei tämä kuvio näytä nyt oikealta, ei tämä voi olla oikein…” ja tehdä sen perusteella ratkaisuja. Luota siis korviisi. Silmien sulkeminen auttaa keskittymään ja kuuntelemaan korvilla.

Parhaiten EQ:n käyttöä oppii sitä käyttämällä. Laita siis oppimasi asiat heti käytäntöön ja hyödynnä niitä samantien omissa miksauksissasi. 

2 Responses

  1. Erittäin mielenkiintoista ja hyvin kirjoitettua tekstiä. Tässähän yövuoro menee oikein rattoisasti opiskellessa asiaa, josta ei ole kuitenkaan mitään hyötyä elämässä 😁
    Kiitos tuhannesti. Oi!

    1. Kiitos, kiva kuulla ja mukavaa että artikkeli pääsi hyötykäyttöön!

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.