Miten kompressoria käytetään

Miten kompressoria käytetään?

Kompressori on ehkä kaikista miksaustyökaluista hämmentävin. Osa ei viitsi koskea koko vehkeeseen ja toiset luottavat automaattiasetuksiin. Asian ei kuitenkaan tarvitse olla näin. Kompressori on yksinkertaisimmillaan vain sama asia kuin volume-liuku. Se pystyy vain tekemään muutokset automaattisesti. Kompressori on siis aivan kuten automatisoitu volume-liuku.

Kompressorin päätarkoitus unohtuu helposti kun kaikki napit ja säätimet tuijottavat suoraan silmiin. Tiedät siis nyt mikä kompressori on, mutta mihin, miten ja miksi sitä käytetään?

Mihin kompressoria tarvitaan?

Otetaanpa havainnollistava esimerkki. Olet äänittänyt laulua ja olet valmis miksaamaan. Asetat laulun volumen siten, että kuulet laulun pääosin selvästi, mutta hiljaisimmat äänet hukkuvat kappaleen sekaan. Mikäli taas asetat lauluraidan volumen niin, että kuulet selkeästi hiljaisimmat äänet, kaikki muut kohdat tulevat liian lujaa. Näin ollen pelkkä volume-liuku ei voi antaa tasaista lopputulosta, jossa laulu olisi hyvin balanssissa.

Tässä kohtaa kompressori astuu kuvaan. Pysytään siis esimerkissä, jossa asetit laulun pääosin kuuluviin, mutta jossa hiljaiset äänet hukkuvat. Kompressori vähentää volume-eroa kovien ja hiljaisten äänten välillä laskien kovia ääniä hiljaisemmalle ja nostaen laulun kokonaistasoa lujemmalle. Lopputuloksena sinulla on dynamiikaltaan tasaisempi lauluraita, eikä hiljaisemmat osat enää huku kappaleen sekaan.

Milloin kompressoria tarvitaan?

Kompressori on äärimmäisen kätevä työkalu, mutta sille on oma paikkansa. Milloin tiedät tarvitsetko sitä ollenkaan? Helpoimmin kompressorin tarpeen huomaat silloin, kun raita ei tunnu asettuvan miksaukseen. Tuntuu siltä kuin haluaisit säätää raitaa välillä hiljaisemmalle ja välillä kovemmalle. Tämä on merkki siitä, että raita hyötyisi kompressiosta. Ajattele aikaisemman esimerkin lauluraitaa. Suurimman osan ajasta se on tasaisella ja kuuluvalla tasolla, mutta haluaisit nostaa volumea hiljaisimmissa kohdissa.

Toinen syy kompressorin käytölle on tasaisemman suorituksen luominen. Yksikään muusikko ei ole täydellinen, eikä pysty pitämään täydellistä balanssia läpi kappaleen. Esimerkiksi rumpalin virvelin iskut ovat hieman epätasaisella tasolla läpi kappaleen. Kitaristi ei soita aina samalla voimalla jokaista plektran iskua, eikä basisti näppäile bassoaan täydellisen tasaisesti.

Kompressoinnilla voi myös lisätä raitoihin energiaa tai pidentää instrumenttien ja äänien sointia. Esimerkiksi rummut, akustinen kitara tai piano saa energiaa, voimaa ja elämää oikeanlaisesta kompressiosta.

kompressorin säädöt

Tärkeimmät kompressorin säädöt

Ennen kuin mennään pidemmälle kompressorin käytössä, on hyvä käydä läpi sen tärkeimmät säädöt, jotka ovat attack, release, threshold, ratio ja gain.

Attack määrittää sen kuinka nopeaa kompressori “ottaa kiinni” äänilähteestä, eli laskee sitä. Ajattele asiaa seuraavasti: Mitä hitaampi attack, sitä enemmän dynamiikkaa ja transienttia (äänen aluke) säästyy. Käytä siis hidasta attackia halutessasi enemmän energiaa ja nopeaa attackia, kun haluat lisää sointia.

Release määrittää kuinka nopeaa kompressori “päästää irti” äänilähteestä, eikä enää kompressoi sitä. Mitä hitaampi release, sitä kauemmin kompressori siis kompressoi ja näin myös pienentää äänilähteen ääntä.

Threshold on eräänlainen taso, joka valitsee missä pisteessä kompressori alkaa kompressoida äänilähdettä. Kompressoreissa on yleensä jonkinlainen mittari, joka määrittää kuinka monta desibeliä se pienentää äänilähteen volumea. Tätä mittaria kutsutaan nimellä gain reduction. Thresholdia tulee säätää pienemmälle, jolloin gain reduction suurenee, eli kompressoinnin määrä kasvaa. Mikäli gain reduction – mittarissa ei tapahdu mitään, threshold on liian suurella tasolla, eikä kompressointia tapahdu.

Ratio määrittää kuinka aggressiivisesti kompressori pienentää äänilähteen tasoa. Esimerkiksi 1.5:1 ratio pienentää tasoa vain hieman, kun taas 12:1 ratio pienentää sitä todella paljon. Mitä pienempi ratio, sitä huomaamattomampi kompressio on.

Gain (make up gain) on kokonaisvolumen nostamista varten. Kompressoidessa äänilähteen volume pienenee, jolloin gainilla on tarkoitus nostaa se takaisin sinne missä se oli. Useissa kompressoreissa on auto gain olemassa, mutta se on hyvä laittaa pois päältä ja tehdä gainin nostaminen manuaalisesti. Auto gain asettaa gainin usein aivan liian suurelle tasolle.

Kompressorin käyttäminen

Palataan aikaisempaan lauluraitaesimerkkiin. Tässä vaiheessa sinulla on siis äänitettynä lauluraita, joka on asetettu sopivalle volumelle, mutta hiljaisemmat äänet tahtovat hukkua taustaan.

Presetillä aloittaminen

Aseta kompressori raidan insert-paikkaan ja valitse jokin voca preset. Presetit ovat valmistajan valmiiksi asettamia asetuksia ja vocal preset on siis tarkoitettu laululle. Preset antaa hyvän pohjan attackin, releasin ja ration suhteen, mutta ainakin thresholdia ja gainia joutuu säätämään. Tämä johtuu siitä, ettei presetin tekijällä ole tarkkaa tietoa siitä, kuinka suurella tasolla raita tulee kompressoriin tai kuinka paljon haluat raitaa kompressoida.

Thresholdin säätäminen

Haluat siis (kuuntelemisen ohella) keskittyä gain reduction – mittariin. Säädä threshold siten, että gain reduction on noin 3 – 6 dB laulun lujimmissa kohdissa. Tämän jälkeen nosta gain-potikalla kompressorin output-volumea isommalle, jotta korvaat tuon kompressoidun 3-6 desibeliä.

Voit tarkistaa volumen käyttämällä kompressoria hetkellisesti pois päältä (bypass), jolloin kuulet soiko laulu lujempaa vai hiljempaa kompressorin ollessa päällä. Tavoite olisi, että laulun volume pysyisi kutakuinkin samana. Mikäli raita soi lujempaa, aivot luulevat automaattisesti sen kuulostavan paremmalta. Tästä syystä gain-potikan säätö on niin tärkeää. Kun volume on sama, erotat kompressorin aikaansaamat vaikutukset paremmin.

Kun tämä on tehty, kuuntele hukkuuko hiljaisimmat äänet vielä taustaan vai onko laulu nyt balanssissa taustan kanssa? Mikäli hiljaisemmat äänet kuuluvat, kompressori on tehnyt tehtävänsä. Siinä tapauksessa, että laulu ei tunnu olevan vieläkään balanssissa yritä asettaa lauluraidan volume uudelleen liukua säätämällä. Kompressori teki lauluraidasta tasaisemman, joten säätämällä koko raitaa hiljaisemmalle tai lujemmalle voi ratkaista ongelman.

Mikäli tämäkään ei auta, yritä pienentää thresholdia ja säätää sen mukaisesti gainia, jotta kompressori kompressoisi vieläkin enemmän. Jos tämä ratkaisi ongelman, ilman että laulu alkoi kuulostaa epämusikaaliselta ja oudolta, hyvä, homma hoidossa.

kompressori

Hienosäätö

Kun lisäkompressointi ei auta, vaan tekee raidasta epämusikaalisen kuuloisen, voit koittaa säätää attack ja release – aikoja tai yrittää toista presettiä tai kompressoria. Yksi vaihtoehto on jakaa lauluraita kahdelle tai jopa useammalle eri raidalle. Tämä toimii, jos esimerkiksi säkeistöt on laulettu huomattavasti hiljempaa kuin kertosäkeet. Näin voit käyttää molemmilla raidoilla yksilöllisiä kompressorin asetuksia.

Kuten aiemmin mainitsin, presetistä on hyvä lähteä liikkeelle. Se antaa todennäköisesti suurinpiirtein oikeanlaiset ja toimivat attack, release ja ratio – säädöt. Mistä sitten tiedät milloin käyttää korkeampaa tai matalampaa ratiota ja milloin nopeampaa tai hitaampaa attackia ja releasia?

Ration säätäminen

Mitä suurempi ratio, sitä selvempi kompressio on kyseessä. Korkeaa ratiota käytetään esimerkiksi silloin, kun haluat tosissaan lytätä audiota tai vaikkapa leikata “piikkejä” pois ääniraidalta. Tällaisia voi olla esimerkiksi kitara- tai bassoraidalla olevat epäluonnollisen kovaa tulevat plektran äänet. Mikäli haluat eroon vain näistä piikeistä, käytä korkeaa ratiota ja aseta threshold siten, että gain reduction – mittari näyttää kompressointia vain piikkien kohdalla.

Pienempää ratiota käytetään yleensä silloin, kun laajan dynamiikan omaavaa instrumenttia halutaan tasoittaa musikaalisesti. Esimerkiksi kun akustisen kitaran komppausta halutaan tasaisemmaksi, voidaan threshold säätää niin, että kompressori ei ota kiinni ollenkaan hiljaisimmissa kohdissa, vaan niiden jälkeen kun kompataan hieman lujempaa. Pienen ration ansiosta kompressio on suhteellisen huomaamaton ja näin komppaus pysyy musikaalisena, vaikka sen dynamiikkaa hieman tasoitetaan.

Attack ja release – ajat eri tarkoituksiin

Eri attack ja release – aikoja käytetään eri kompressiotarkoituksiin ja niitä säätämällä voidaan kompressiota säätää hyvinkin erilaiseksi. Hidas attack päästää läpi enemmän dynamiikkaa ja transienttia (äänen aluketta), esimerkiksi rummun iskua. Nopeampi attack tasoittaa ja muovaa transientteja pehmeämmäksi sekä korostaa sointia. Seuraavaksi muutama esimerkki virvelirummun kautta selitettynä.

Käytettäessä nopeaa attackia ja releasia, kompressori kompressoi vain virvelin transientteja. Näin kompressori toimii vain virvelin iskun alussa, eikä koske ollenkaan sen jälkisointiin. Kompressori laskee siis virvelin iskujen alkuja. Kun gain säädetään kohdilleen, lopputuloksena on paksumman kuuloinen virvelisoundi.

Mikäli taas käytetään nopeaa attackia ja hidasta releasia, kompressoidaan koko virvelin iskua vain alkujen sijaan. Tämä johtuu hitaammasta release-ajasta. Kun gain on säädetty kohdilleen, lopputuloksena on tasaisemmalta kuulostavat virvelin iskut, eli rumpalin soitto kuulostaa tasaisemmalta.

Käytettäessä hidasta attackia ja releasia kompressoidaan vain virvelirummun sointia, ei iskun alkua. Tästä johtuen sointi pienenee ja transientti korostuu.

Hidas attack ja nopea release antavat potkua ja eloa virveliin. Hidas attack päästää transientin läpi ja kompressio tapahtuu vain virvelin soinnille. Nopean releasin ansiosta kompressio on kuitenkin nopeaa. Yhdessä ne tuovat virveliin eloa ja voimaa.

Huomataksesi paremmin hitaan ja nopean attackin ja releasin erot, käännä rohkeasti niitä hitaasta nopeaksi ja takaisin. Kuten huomaat, sillä on merkitystä mitä attack ja release – asetuksia käyttää. Tästä syystä presetteihin ei voi luottaa sokeasti. Presetit on voitu nimetä harhaanjohtavasti tai tarkoitettu tekemään jotain aivan muuta kuin mihin sitä mahdollisesti käytät. Attack ja release vaikuttavat myös kompressoinnin määrään, joten voit joutua säätämään thresholdia niiden säädön jälkeen. Seuraa gain reduction – mittaria.

Kompressoreiden pinoaminen (engl. stacking)

Joskus yksi kompressori ei ole tarpeeksi. Et välttämättä halua puskea yhtä kompressoria liikaa, jottei lopputulos muutu oudon tai epämusikaalisen kuuloiseksi. Silloin ratkaisu voi olla kompressoreiden pinoaminen eli stäkkäys (engl. stacking). Tämä tarkoittaa kahta kompressoria signaaliketjussa peräkkäin, eli esimerkiksi kahta kompressoria peräkkäisissä inserteissä raidalla. Usein kaksi kompressoria hieman miedommilla asetuksilla toimii paremmin, kuin yksi, liian rankoilla asetuksilla.

Toinen syy kahden kompressorin käyttäminen peräkkäin on niiden käyttö eri tarkoituksiin. Esimerkiksi joskus virveliraitaa pitää saada sekä tasaisemmaksi että paksumman kuuloiseksi. Tällöin molemmilla kompressoreilla on oma tarkoituksensa.

Rinnakkainen kompressointi (engl. parallel compression)

Parallel compression eli suomennettuna rinnakkainen kompressointi on kätevä temppu, kun halutaan sekoittaa sekä rankasti kompressoitua että kompressoimatonta (tai miedosti kompressoitua) versiota samasta raidasta keskenään. Ideana on lisätä voimaa tai sointia soundiin ilman, että raita menettää musikaalisuutensa tai dynamiikkansa.

Esimerkiksi, voit kompressoida rummut aivan lyttyyn nopealla attackilla ja releasilla sekä korkealla ratiolla ja alhaisella thresholdilla. Seurauksena rummut kuulostavat epäluonnollisen liiskatuilta. Voit kuitenkin sekoittaa tätä epäluonnollista soundia “normaaleihin” rumpuihin, jolloin saat niihin lisää sointia ja luonnetta.

Yleensä tämä tehdään sendien kautta. Voit lähettää bassorumpua ja virveliä (ja muita haluamiasi rumpuraitoja) vapaana olevaan bussiin ja kompressoida aggressiivisesti tätä bussia. Näin bussiin menee siis kopio sinne lähettämistäsi rumpuraidoista. Näin kompressoit ainoastaan rumpujen kopiota, et rumpuja itsessään. Voit sekoittaa kompressoitua signaalia haluamasi määrän “normaaleihin” rumpuihin säätämällä bussin volumea.

Master kompressio / mixbus kompressio

Kompressoria voidaan käyttää myös koko miksauksen kompressointiin, jolloin se siis vaikuttaa kaikkiin miksauksen raitoihin. Nimi “master kompressori” tai “mixbus” kompressori tulee siitä, että kaikki miksauksen raidat kulkevat yhden master outputin kautta. Osa haluaa reitittää kaikki raidat bussin kautta ja kutsuu tätä nimellä mixbus. Kompressorin voi lisätä tälle master output / mixbus kanavalle, jolloin se vaikuttaa kaikkiin miksauksen raitoihin.

Yleinen tapa käyttää tällaista kompressointia on “liimata” raitoja yhteen hennolla kompressiolla. Hidas attack, hidas release, 1,5:1 – 4:1 ratio sekä 1-2 db gain reduction toimivat monesti todella hyvin tähän tarkoitukseen. Tällöin kompressori liimaa kivasti raitoja yhteen ja antaa sille hieman potkua, samalla säilyttäen kappaleen dynamiikkaa.

Yhteenveto

Kompressoinnin päätarkoitus on auttaa parantamaan miksauksen balanssia, mutta sillä voidaan myös muovata raitojen sointia ja puhaltaa niihin eloa ja voimaa. Kun käytät kompressoria, sen tulisi olla aina johonkin tarkoitukseen. Muista säätää gainin taso, jotta et nosta vain raitojen volumea. Tarkoitus on säätää ääntä, ei sen tasoa.

Tärkeimmät säädöt ovat threshold ja gain sekä myös attack, release ja ratio. Hidas attack on hyvä kun haluat eloa ja voimaa, nopea attack kun haluat sointia. Mitä korkeampi ratio, sitä selkeämpi kompressio on. Gain reduction – mittarista näet kompression määrän, mutta älä luota pelkkään mittariin tai silmiin. Kompressoinnin tarkoitus on muokata ääntä, joten käytä ennen kaikkea korviasi.

Toivon että sait tästä artikkelista hyviä vinkkejä kompressoinnin käyttöön. Mikäli kompressointi oli sinulle ennen täysi mysteeri, toivottavasti se ei ole sitä enää. Usein kompressointia edeltää ekvalisointi EQ:lla. Tämän artikkelin avulla opit enemmän EQ:sta.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.